Alku

Koko tapahtumasarja alkoi jo useita vuosia sitten kun sain ensi kosketuksen Applen ihmeelliseen maailmaan. Kyseessä ei ollut mikään hurmostilainen kokemus vaan lähinnä problemaattinen tilanne, koska vei noin viisi minuuttia ennen kuin sain järkeiltyä kuinka saan koneen sisään työntämäni disketin tulemaan taas ulos. Marssiessani disketti kädessäni pois päin ajattelin vain lähinnä kuinka kummasti tuo laite toimikaan. Siis hieman hämmentävä kokemus, mutta ei kokonaan huono kuitenkaan.

Noin vuosi sitten tuli ajankohtaiseksi hankkia vaimolleni uusi pöytäkone. Olin jo kauan aikaa sitten sanonut hänelle, että ottaen huomioon mitä hän koneellaan teki ja halusi tehdä, olisivat Applen tuotteet varsin mainioita vaihtoehtoja. Uudet iMacit olivat kaupoissa ja puoliksi raahaten sain hänet viimein sisään yhteen Apple -liikkeeseen, jossa pääsimme testaamaan laitetta käytännössä, asianmukaisen opastuksen kera. Piakkoin vaimo totesikin, ettei se uuden käyttöjärjestelmän opettelu nyt niin hankalalta vaikuttanutkaan. Ja kuten arvata saattaa, paria tuntia myöhemmin marssimme kaupasta ulos uuden uutukainen iMac kainalossa. Pikkusormi oli ojennettu ja kyllähän sen arvaa miten siinä käy.

Kun tuli aika katsoa oman laitteiston kuntoa ja päivitystarvetta, olin valinnan edessä. Joko päivitän Windows -pohjaisen koneeni nykyspeksien mukaiselle tasolle tai teen jotain muuta. Viime kuukausien aikana huomasin viettäväni enemmän aikaa vaimoni koneen takana kuin oman koneeni kanssa. Piakkoin alkoi tuntua siltä kuin ihan vain velvollisuudesta piti käydä istumassa pari tuntia oman koneen takana ja sitten innolla tilaisuuden niin salliessa pettämään vaimoni iMacin kanssa.

Pelaan PCllä pelejä, joten Macin hankkiminen ei tuntunut viisaalta ajatukselta, sillä raskaaseen pelaamiseen iMacistä ei ole. Mac Pro suoriutuisi tehtävästä, mutta hintaluokka alkoi nousta liian suureksi. Ryhdyin miettimään asioita uudelleen. Oli aika arvioida uusiksi se mitä halusin elämältäni. Kysyin itseltäni oliko aika suorittaa elämänmuutos? Huomasin vastaavani myöntävästi.

Päätöksenteko ei itseasiassa vienyt kovinkaan kauan aikaa ja ratkaisuni oli yllätys jopa vaimolleni. Kävi nimittäin niin, että lauantaina 9.2.2008 saapui Silvia Cupertino elämääni.

Niin, Silvia on siis hankkimani MacBook. Valkeaa mallia, 2.2GHz C2D, 120GB kovalevyllä ja SuperDrive hyrrää sivussa. Näille sivuille kirjaan juttua yhteiselomme ylä -ja alamäistä, sillä varmaan on luvassa niin myötä- kuin vastoinkäymisiäkin. Jotta mitään ei menisi hukkaan, tässä linkki artikkeleiden syötteeseen eli fiidiin!